Kesävaellusta suunnitellessamme jouduimme toteamaan että lomapäivät eivät riitä (kaikkien muiden harrastusten ohessa) siihen että matkustaisimme Lappiin asti patikoimaan. Kompromissina valitsimme retkipaikaksemme Patvinsuon, joka oli sopivalla etäisyydellä lomanviettopaikastamme Joensuusta. 21. heinäkuuta suuntasimme siis kohti itää.
Ensimmäisenä päivänä aloitimme Suomunkiertoa, ja pysähdyimme Virtaniemeen yöpymään. Meidän lisäksemme tällä leirintäpaikalla ei ollut muita, joten rauhassa saimme pystytellä teltat ja istuskella nuotiolla. Tuulenvirekin oli sopivasti sellainen, että hyttysiä oli maltillisesti. Järvi oli kaunis ja matala, ja houkutteli suuresti uimaan. Telttayö kosteilla hiuksilla ei kuitenkaan olisi ollut mitään herkkua, joten uinti jäi tällä kertaa väliin. Lettupannun ja taikinan puute jäi näin kauniissa kesäillassa kyllä harmittamaan, seuraavalla kerralla osataan varautua paremmin!
Tämä oli myös neitsytmatka meidän uudelle alle 2kg painavalle teltalle, joka menee alle 40cm pitkään pakettiin. Ihan loistava siis rinkassa kannettavaksi! Malli on CAMP Essential Minima 3 SL Tent (kiva etsiä tuota googlen avulla, kun teltan merkki on Camp). Kyseessä on kolmen hengen teltta, joten rinkat mahtuvat mukaan telttaan, pieniä ihmisiä kun ollaan. Absidia tuossa ei ole juuri nimeksikään, juuri ja juuri sen verran että kengät mahtuvat, mutta koska rinkat ovat sisällä, se ei meitä haittaa. Valitsimme teltan keveyden perusteella, ja sitä tuo tosiaan on. Ainoa miinus on se, että vetoketjut tuntuvat tosi heppoisilta. Tukevampaa tavaraa ei oikein näin kevyen teltan kanssa voinut odottaakaan, mutta niitä pitää kyllä käsitellä varoen.
Seuraavana päivänä telttoja purkaessamme tapasimme kanssaretkeilijän, joka oli hukannut tulentekovälineensä ja etsi niitä nyt palailemalla omia jälkiään takaisin. Lahjoitimme hänelle sytyttimen aamupalankeittelyä varten, ja jatkoimme itse Suomunkiertoa eteenpäin. Istuimme sapuskoimaan lounasta Virtaniemen nuotiopaikalla, ja siellä hyttyset olivat selvästi vihamielisempiä, ja allekirjoittaneenkin oli pakko luopua hameesta ja vaihtaa housut jalkaan. Kostean ilmaston vuoksi polttopuut savuttivat kuitenkin sopivasti niin, että savua riitti pitämään suurimmat verenimijämassat poissa ainakin niin kauan kun maltoimme istua hyvin likellä nuotiota.
Tällä kertaa meillä oli trangiassa polttonesteen sijaan käytössä upouusi kaasupoltin, joka osoittautuikin oikein käteväksi vermeeksi. Yksi pieni pullo riitti hyvin tälle reissulle, ja vähän jäi kaasua ylikin. Kaasun annostelu on myös helpompaa, koska pullosta voi kääntää koska tahansa sulkimen kiinni tai auki. Polttonesteen määrä piti aina arvioida etukäteen, ja sen täytyi aina antaa käytänössä palaa loppuun keittämisen jälkeen, tai sitten se loppui liian aikaisin kesken vedenkeiton, ja sama arviointi piti suorittaa uudelleen..
Suomunkierron päätteeksi pyörähdimme Suomun leirintäelueella hakemassa
yhden geokätkön, ja jatkoimme matkaa matkaa Patvinkierrokselle, jonka
varrelta myös noukimme kätköjä hyvän määrän ennen yöpaikkaamme
Nälmänjoen nuotiopaikalla. Jälleen saimme leiriytyä rauhassa keskenämme, ja hetken ihmettelyn jälkeen löysimme sen Nälmänjoenkin. Leiripaikka ei suinkaan ole sen varrella vaikka onkin nimetty sen mukaan. Leiripaikalla oli vieraskirja, jossa oli merkintöjä lähes kymmenen vuoden takaa aina eilispäivään saakka. Niitä oli mukava lueskella teltassa ennen nukkumaanmenoa, ja jätimme myös omat puumerkkimme niiden jatkoksi. Tämä toinenkin yö sujui lokoisasti, vaikka aamulla sitten saatiinkin herätä jo sateen ropinaan. Tulipahan testattua teltan vedenpitävyyskin. Hyvin pitää!
Patvinsuo
suomaisemineen ja etenkin huikeine hiekkarantoineen erosi monesta
vierailemastamme kansallispuistosta, ja etenkin rannat saivat
harmittelemaan että kesän varsin viileät säät eivät houkuttaneet uimaan
(tai ainakaan nukkumaan teltassa uimisen jälkeen). Ensimmäisen ja toisen
retkeilypäivän ajan sää oli kuitenkin patikoimiseen mukava: poutainen
mutta viileä. Vaikka viimeisenä päivää saimmekin sateen niskaamme, matkaa autolle ei ollut enää kovin kummoisestikaan, ja sateessa höyryävä suo oli kaunis näky.
Tänne pitää tulla uudestaankin. Seuraavalla kerralla varautuen uimasille ja letunpaistovälineiden kera.
Tänne pitää tulla uudestaankin. Seuraavalla kerralla varautuen uimasille ja letunpaistovälineiden kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti